Kasvien lääkekäytön lyhyt historia
Pidätkö kamomillateestä? Etkö voi elää ilman valkosipulia? Onko pakastimesi täynnä mustikoita? Jos vastasit johonkin ’kyllä’, niin olet lääkekasvikäyttäjä. Kaikki kolme – teesi maustaja kamomillasaunio (Matricaria chamomilla), valkosipuli (Allium sativum) ja mustikka (Vaccinium myrtillus) – hoitavat kaikenlaisia vaivoja, sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Kasveista on valmistettu lääkkeitä antiikin ajoista lähtien. Ensimmäiset yliopistot perustettiin 1100-luvulla ja jo 1200-luvulla niihin liitettiin lääketieteelliset tiedekunnat. Luonnontieteet olivat keskeinen oppiaine lääketieteen opinnoissa. Koska kasvit liittyivät kiinteästi lääkkeiden valmistamiseen, tuli monesta lääkäristä myös kasvitieteilijä. Ei siis ole sattumaa, että vanhat kasvitieteelliset puutarhat Euroopassa ovat syntyneet nimenomaan lääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen.
Vuonna 1545 perustettu Padovan yliopiston kasvitieteellinen puutarha on maailman vanhin edelleen alkuperäisellä paikallaan sijaitseva puutarha. (kuva: Orto Botanico Padova)
Pitkään lääkärit vannoivat signatuuriopin nimeen. Sen mukaan kasvin muoto tai väri kertoo sen lääkinnällisistä ominaisuuksista. Orvokeilla (Viola) on sydämen muotoiset lehdet, joten niitä pidettiin varmana sydänvaivojen parantajana. Verenvuotoa hoidettiin punajuurimehulla, ja kasveilla, joilla on munuaisen muotoiset lehdet hoidettiin munuaisvaivoja. Mukulaleinikin (Ranunclus ficaria) juuret näyttävät peräpukamilta, ja sitä pidettiin todisteena siitä, että niillä voidaan poistaa tuo vaiva.
Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa lääkekasvit on istutettu ihmisruumiin muotoon. (kuva: bgbm.com)
Suomessa kasvitiede kuului lääkärien koulutukseen Turun Akatemiassa vuodesta 1641 lähtien. Turun Akatemian toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828, ja vuotta myöhemmin Helsingin Kaisaniemeen muutti vuonna 1678 perustettu kasvitieteellinen puutarha. 1800-luvun puolessa välissä kasvitiede vaihtui lääkäriopinnoissa farmakologiaan.
Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuone.
Farmakologia sai alkunsa lääkäreiden, apteekkarien ja kemistien yhteistyöstä. 1800-luvun alussa kasveista opittiin eristämään niiden aineosia puhdistettuina kemiallisina aineina. Kasveista tuli lääkeaineiden raaka-ainetta. Näin lääkeaineiden laatu saatiin tasaisemmaksi ja annostelu täsmällisemmäksi. Perusta nykyiselle lääketeollisuudelle oli luotu.
Lääketeollisuuden synty 1900-luvun taitteessa syrjäytti melko nopeasti perinteisen lääkekasvien käytön. Se synnytti vastareaktiona herbalismin, jonka suosio on kasvanut valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyisin myös monen kasvin terveysvaikutteista tehdään yliopistoissa tieteellistä tutkimusta. Ympäri käydään ja yhteen tullaan…
’Naisten vaivojen’ hoitoon sopivista kasveista löytyy tarina. Muihin vaivoihin palaan myöhemmin.